Adult learners’ career paths – from IT profession to education within two-year study programme in Finnish university context

Higher education and lifelong learning projects aimed at adults have become more widespread and have sparked a debate on how to restructure higher education policies and support lifelong learning. In Finland, a recent initiative in higher education policy is based on the theme of continuous learning. Different supporting structures and practices at the governmental level are being sought. During the academic year 2017–2018, the Ministry of Education and Culture in Finland funded a project that provided pedagogical studies in teaching for 16 IT professionals. The aim was to enable the participants to focus on the educational field and find new options for their careers. We utilized a narrative research approach to explore the types of adult learners’ storylines and positions that were constructed during these studies, of which we identified three: the storyline of different alternatives, in which participants positioned themselves as a career path builders, the storyline of becoming a teacher, in which participants positioned themselves as a teacherhood reflectors and becoming a teacher was an enriching alternative, and the storyline of looking forward, in which participants positioned themselves as a developers and mainly saw their studies as expanding their ongoing career opportunities.Higher education and lifelong learning projects aimed at adults have become more widespread and have sparked a debate on how to restructure higher education policies and support lifelong learning. In Finland, a recent initiative in higher education policy is based on the theme of continuous learning. Different supporting structures and practices at the governmental level are being sought. During the academic year 2017-2018, the Ministry of Education and Culture in Finland funded a project that provided pedagogical studies in teaching for 16 IT professionals. The aim was to enable the participants to focus on the educational field and find new options for their careers. We utilised a narrative research approach to explore the types of adult learners' storylines and positions that were constructed during these studies, of which we identified three: the storyline of different alternatives, in which participants positioned themselves as a career path builders, the storyline of becoming a teacher, in which participants positioned themselves as a teacherhood reflectors and becoming a teacher was an enriching alternative, and the storyline of looking forward, in which participants positioned themselves as a developers and mainly saw their studies as expanding their ongoing career opportunities.Peer reviewe

Integrative phenomena in visual arts and mathematics

The aim of our article is to find suitable integrative phenomena for both visual arts and mathematics, with a focus on preserving the nature of each of these subjects and their specific methods of acquiring and processing information. This article builds a picture of how to design and conduct an integrative learning continuum which genuinely preserves the nature of mathematics. To draw conclusions, we combined datasets from mathematics teacher education and the lower secondary school context. We found out that suitable integrative phenomena can relate to concepts shared by each of the integrating disciplines, such as ratio; or they can be typical processes of knowledge acquisition and construction, such as sorting. The teaching experiments revealed that the integrative phenomena appropriate for use in school must enable a joint investigative learning experience. The third finding was that the pupils needed teacher support to view the subjects more broadly. [GRAPHICS] .Peer reviewe

Elämyksellisyyttä tavoittelemassa - narratiivinen tutkimus matematiikan opettajaksi kasvusta

Päivi Portaankorva-Koiviston (FM) väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella elämyksellisyyden merkityksiä matematiikan opetuksessa ja matematiikan opettajaksi kasvamisessa. Tutkimuksessa seurattiin kolmen lukuvuoden ajan kuutta opettajaopiskelijaa ja heidän yksilöllisiä kasvuprosessejaan haastattelujen ja kirjoitelmien avulla. Elämyksellistä matematiikan opetusta etsimässä Elämykset ovat välittömästi itse koettuja, kestäviä ja merkittäviä kokemuksia, joita matematiikan tunneilla voidaan tavoitella joko sisältöjen tai työskentelytapojen kautta. Portaankorva-Koiviston tutkimuksessa keskeisiksi matematiikan opetuksen elämyksellisyyden piirteiksi nousivat vuorovaikutuksellisuus, kokemuksellisuus, havainnollisuus, tutkimuksellisuus, yhteistoiminnallisuus ja matematiikan kielenomaisuus. Tutkittavat kokivat näistä kolme ensimmäistä itselleen läheisimpinä. Oppimiskokemus vahvistuu, kun oppilaat innostetaan väittelemään, selittämään ja perustelemaan matemaattisia oivalluksiaan. Tutkittavat kokivat tärkeäksi myös toimintamateriaalien ja -välineiden sekä eleiden ja liikkeiden käytön oppimistilanteiden apuna. Tutkimuksellisuus, yhteistoiminnallisuus ja matematiikan kielinäkökulma vaativat opettajalta hyvää aineenhallintaa ja uskallusta heittäytyä tutkivaan työskentelyyn. Näissä aloitteleva opettaja kokee epävarmuutta. Elämyksellisen opetuksen tavoitteena on saada oppilaat sisäistämään oppiaineelle ominaista ajattelua ja toimintaa, kuten loogista tapaa esittää asioita ja perustella niiden paikkansapitävyyttä. Opettajaksi kasvamassa Portaankorva-Koiviston kolmen lukuvuoden seurantatutkimuksessa tutkittavien kokemuksistaan kertomat ja kirjoittamat tarinat kuvasivat matematiikan opettajan kasvamisen vaiheita. Opintojen alussa tuleva opettaja katsoo kaikkea oppimiseen ja opetukseen liittyvää tietoa oppilaan näkökulmasta. Hän esimerkiksi valitsee esitellyistä oppimateriaaleista, työtavoista ja arviointimenetelmistä ne, joista hän on itse oppilaana pitänyt tai joista hän ajattelee oppilaiden pitävän. Opetusharjoitteluvuoden aikana syntyy opettajaharjoittelijanäkökulma. Harjoittelija pyrkii selviämään oppitunneista turvallisesti, ohjaavien opettajien menetelmiin ja mielipiteisiin tukeutuen. Kun varsinaista vastuuta oppitunneista ei ole, itse oppimiseen kiinnitetään vähemmän huomiota. Harjoittelun aikana nuori opettaja kuitenkin pääsee selvyyteen siitä, haluaako hän opettajaksi ja soveltuuko hän tähän työhön. Tavallisimmin varsinainen opettajankoulutus päättyy tähän. Tekemällä opettajan sijaisuuksia nuori opettaja saa käytännön koulutusta työhönsä. Sijaisena hankittu oppilaantuntemus, kokemukset erilaisista oppijaryhmistä, oppimistyyleistä ja työyhteisöistä muuttivatkin tutkittavien mukaan näkemystä opetustyöstä. Opettajankoulutuksessa Suomalainen opettajakoulutus on kunnianhimoista ja arvokasta. Nuoria opettajia tuetaan monipuolisesti sekä aineenhallinnassa että opetuksen ja oppimisen kysymyksissäkin. Kokemukseen tai elämykseen kytkemätön teoria ei kuitenkaan löydä tartuntapintaa opettajaksi kasvamisessa tai matematiikan opetuksessa. Työelämä ei aina tue koulutuksen tavoitteita ja nuori opettaja sosiaalistuu nopeasti työyhteisöönsä tavoitellessaan sen hyväksyntää ja jäsenyyttä. Tutkittavien tarinat kertoivat myös opettajaksi kasvun keskeneräisyydestä. Nuori opettaja ei näe itseään tekemässä yhteistyötä oppilaittensa vanhempien kanssa, kehittämässä työyhteisöään sen jäsenenä, muuttamassa luokan toimintakulttuuria ja ilmapiiriä tai ratkaisemassa ongelmatilanteisiin liittyviä haasteita. Opettajana kasvaminen jatkuu siis matematiikan sisältöjen ulkopuolellakin.My research aims at examining and reflecting on lived experiences provided in mathematics education in Finnish comprehensive school along with issues related to growing to be a teacher of mathematics. In the research, a framework has been created and developed to describe lived-experience-oriented mathematics education by means of the following six aspects: interaction, experientiality, illustrativeness, research-orientation, collaborativeness and orientation to mathematics as a language. These aspects have been in the process of being worked on throughout the whole research, partly in cooperation with those examined. The growth into teachership has been examined as changes in and enrichment of the existing notions and conceptions. In the growth process the following areas play a central role: the notions of mathematics, how to teach it and how to learn it, the notions of a good teacher and good teaching, the informants´ notions of themselves as teachers and of the grade in which they believe they will work in the future. Those examined in this research were the students who had started their studies in the Master´s programme in the Unit of Subject Teacher Education of the Department of Teacher Education at the University of Tampere in 2005. The whole group of these students has been involved, i.e. 5 women and 1 man. This is a narrative-type longitudinal research in which the research material consists of written essays ( 3 essays / an informant ) as well as interviews ( 4 interviews / an informant ). The material has been collected during three academic years from 2005 to 2008. The material proper comprises 516 pages. Materials of lectures held to those examined along with notes of the researcher have been included as additional research material in the report. The material proper has been examined by means of an analysis of the narratives and a narrative analysis. The additional material has been used as a contribution to the report. The following questions have been the objectives of this research: 1. What do the individual narratives of growth tell us about the growth of the prospective teachers to become teachers of mathematics ? 2. In what ways have the prospective teachers? notions of lived-experience-oriented mathematics education developed during the years of teacher education ? 3. What kind of light does the research material as a whole shed on the growth process of becoming a mathematics teacher ? As a conclusion of this research we can state that three perspectives emerge in the professional growth process of the prospective teachers throughout the three academic years. The first is the perspective of the pupil, with the informants reflecting on issues of teachership on the basis of their own experiences at school, i.e. from the position of the pupil. The second is the perspective of the prospective teacher in the process of being educated, with the teaching practice and the relevant feedback forming the basis of assessing the teachership. The third is the perspective of the novice teachers who distance themselves from the earlier stages to assess their personal teachership, first, as an on-going process and, second, as part of a particular working community. In the reflections on lived-experience orientation, the informants´ notions of mathematics, and teaching and learning mathematics, are strongly interlinked. Changes in these notions are obviously required for lived-experience-oriented mathematics education to be realised. Illustrativeness, experientiality and interaction provide the most practicable starting points for planning the actual teaching, and the informants´ attitudes to these aspects remained positive. Research orientation, collaborativeness and orientation to mathematics as a language require of a prospective teacher a very good mastery of the subject along with an ability to envision and create joint research-type activities for the lessons in the classroom. The informants felt that they were not very familiar with these aspects

Prospective mathematics teachers’ self-referential metaphors as indicators of the emerging professional identity

Ideals play a key role in a student teachers’ identity work. They form targets to strive for and a mirror for reflection. In this paper, we examine Finnish mathematics student teachers’ metaphors for the teacher’s role (N= 188). We classified the metaphors according to a model that identified teachers as subject matter experts, didactical experts, and pedagogical experts, with the addition of another two categories, self-referential and contextual. For the exploration of emerging professional identities, we studied the self-referential metaphors, which formed the most common category in the data. We observed that every third metaphor described either student teachers’ personalities or their incompleteness as teachers, or new beginnings or eras. Although these aspects were expected, they also inform us as teacher educators of the values and ideals that student teachers have in terms of teaching and being a teacher. The metaphors that mathematics student teachers produced illustrated their identity processes and their emerging identity as a mathematics teacher.Peer reviewe

Yhteisöllisyyttä, ongelmanratkaisua ja muita 21. vuosisadan taitoja yläkoulun ja lukion matematiikan opetukseen

Vol 7 Nro 2 (2022): LUMATIKKA-ohjelman matematiikan opetuksen teemanumero / Boostia mielekkääseen matematiikan opetukseen yläluokilla ja toisella asteellaTulevaisuudessa tarvittavissa taidoissa korostuvat useiden näkemysten mukaan sekä ajattelun taidot että yhteistyö- ja viestintätaidot. LUMATIKKA-hankkeen luokkien 7–9 ja lukion matematiikan opetukseen suunnatuilla kursseilla painotetaan niin sanottuihin 21. vuosisadan taitoihin liittyen yhteisöllistä oppimista, matemaattista kielentämistä, mallintamista ja ongelmanratkaisua. Näiden asioiden painottuessa matematiikan opetuksesta tulee vuorovaikutteista ja oppilaiden omaa ajattelua aktivoivaa. Oppilaat tarvitsevat kykyä päätellä, perustella ja havainnollistaa ajatteluaan eri tavoin. Tällöin korostuu myös formatiivisen arvioinnin ja erityisesti palautteen merkitys opetuksen osana. LUMATIKKA-täydennyshankkeen yläkoulun 7–9 kurssilla lähtökohtana on oppilaslähtöisyys ja toiminnallisuus. Lukion kurssilla tavoitteena ovat opiskelijakeskeisyys ja opiskelun mielekkyys. Tässä artikkelissa perustelemme tarkemmin näille kursseille valittujen sisältöjen merkitystä.Non peer reviewe

Learning to learn in mathematics: Two Fulbright distinguished awards in teaching fellows’ narratives

Two middle school educators earned a Fulbright Distinguished Award in Teaching fellowship. A Fulbright Finland Foundation inter-country travel grant provided the grantees with a unique opportunity to connect and collaborate at the University of Helsinki. Within this research, they described their inquiry experiences. The research included examining authentic student-centered learning continuums and phenomenon-based learning in Finland and teachers’ adaptability in relation to meeting the needs of linguistically and culturally diverse math classrooms in the Netherlands. This paper summarizes how cross-cultural dialogues, classroom observations, and informal interviews with educators, students, and thought leaders informed each grantee’s discovery of how student-centered learning is structured, delivered, and valued in Finland and the Netherlands. This article (1) describes how communication empowers middle school mathematics students, (2) analyzes the learning-to-learn framework, and (3) provides insights into how to utilize language diversity in a mathematics classroom.Peer reviewe

Koulun monet kielet : lähtökohtia, kehityskulkuja ja tulevaisuuden näkymiä

Peer reviewe

Opettajaopiskelijoiden näkemyksiä omista valmiuksistaan matematiikka-ahdistusta kokevan oppilaan kohtaamisessa

Matematiikka-ahdistuksen kohtaaminen ja siihen vaikuttamisen keinot ovat yhä korostuneemmin osa laadukasta matematiikan opetusta. Tutkimuskirjallisuutta niin matematiikka-ahdistuksen vaikutuksista kuin siihen vaikuttamisen keinoista on runsaasti. Sen sijaan kansallista tietoa siitä, millaisena juuri valmistuvat opettajat kokevat valmiutensa ahdistuksen kohtaamiseen on niukasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin haastattelututkimuksen keinoin, millaista on opintojensa loppuvaiheessa olevien opettajaopiskelijoiden tietämys matematiikka-ahdistuksesta ja siihen vaikuttamisesta, sekä millaisia toiveita heillä olisi teeman käsittelemiseksi opettajaopinnoissa. Analyysin perusteella opiskelijat kokivat olevansa kyvykkäitä kohtamaan matematiikka-ahdistusta ja etsimään siihen erilaisia vaikuttamisen keinoja itsenäisesti, mutta toivoivat, että koulutuksessa näitä keinoja tarkasteltaisiin selkeästi nykyistä enemmän.Peer reviewe

Kaksi erilaista luokanopettajaa – kaksi erilaista matemaattisen ongelmanratkaisun ohjaajaa

Avoimien ongelmanratkaisutehtävien käyttö matematiikan opetuksessa haastaa sekä opettajan substanssiin liittyvän tiedon, pedagogisen sisältötiedon että opettajan roolin opetustilanteessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan kahden luokanopettajan ongelmanratkaisuprosessin ohjaamista perustuen videoihin ja opettajien haastatteluihin. Päätuloksina havaitaan, että erilaiset painotukset opettajien asenteissa matematiikkaa ja sen opettamista kohtaan tuottavat hyvin erilaisia ongelmanratkaisutunteja. Kannustamiseen ja oppilaiden tukemiseen nojautuva, kokemuksellisuutta painottava opetus ilman etukäteisvalmisteluja johti siihen, että tehtävät saivat hyvin vapaita muotoja. Tehtävien analysointi olisi edellyttänyt syvempää aineenhallintaa, eikä opettaja tohtinut puuttua ratkaisujen laadukkuuteen. Perusteellisuuteen, dokumentointiin ja järjestelmällisyyteen tähtäävä pedagogiikka tuotti laadukkaita tuloksia, mutta työskentely jäi oppilaiden oman luovuuden ja tehtävän avoimuuden osalta yllätyksettömäksi. Lisäksi ratkaisuista tuli pitkälti yhtenäisiä.Peer reviewe